Arviointialueet

PISAssa arvioidaan lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Kukin näistä alueista on vuorotellen PISAn pääalueena. Talousosaamisen arviointi on tarjottu  osallistujamaille vuoden 2012 tutkimuksesta alkaen ns. kansainvälisenä optiona.  Lisäksi PISAssa on kullakin tutkimuskerralla vaihtuvia alueita.

Lukutaito PISAssa

PISA-tutkimuksessa lukutaito (reading literacy) ymmärretään laajasti elinikäistä oppimista ja tietoyhteiskunnassa toimimista edistäväksi taidoksi. Peruslukutaidon sijaan PISAssa on keskitytty arvioimaan luetun ymmärtämistä ja yhteiskunnassa toimivaa ja elinikäistä oppimista tukevaa lukutaitoa. Lukutaito määritelläänkin PISAssa seuraavasti (OECD 2003; Linnakylä & Sulkunen 2005): Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.

Millaisia tekstejä ja tehtäviä?

Luotaessa lukutaidon määritelmää mahdollisimman hyvin vastaava lukutaitokoe on PISA-arvioinnissa pyritty siihen, että luettavat tekstit ja niihin liittyvät tehtävät ovat mahdollisimman aitoja ja autenttisia ja liittyvät todellisiin arjen lukutilanteisiin niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin. Lukutaidon arviointialuetta jäsennetään moniulotteisesti huomioiden niin erilaiset tekstit kuin lukemiseen liittyvät erilaiset lähestymistavat ja lukutilanteetkin. Nämä kolme ulottuvuutta ohjaavat tehtävien laadintaa ja oppilaiden suoritusten arviointia. Tekstityypit pyrkivät edustamaan monipuolisesti erilaisia nykynuorille nyt ja tulevaisuudessa autenttisia tekstejä. Joukossa on suorasanaisia tekstejä, kuten asiaproosaa ja kaunokirjallisuutta, sekä epälineaarisia dokumentteja, kuten lomakkeita, taulukoita, karttoja ja kaavioita. Keskeisiä tehtävien vaatimia lähestymistapoja eli aspekteja ovat puolestaan tiedonhaku, luetun ymmärtäminen ja tulkinta sekä luetun pohdinta ja arviointi. Lukutilanteet sen sijaan viittaavat lukemisen kontekstiin ja tarkoitukseen. PISAssa näitä tilanteita on määritelty neljä: yksityinen, julkinen, opiskelu ja ammatillinen lukeminen.

Kullakin PISA-kierroksella pyritään siihen, että lukutaitokokeen tekstit ja tehtävät edustavat mahdollisimman tasaisesti eri tekstityyppejä, lähestymistapoja eli aspekteja ja lukutilanteita. Tehtävistä karkeasti ottaen noin puolet on monivalintatehtäviä ja puolet avoimia tehtäviä, joissa arvioidaan myös oppilaiden ajattelun ja argumentoinnin taitoja.

Tulosten raportointi

Lukutaidon arvioinnin tuloksia raportoitaessa hyödynnetään yhdistettyä tulosasteikkoa, joka sisältää niin tiedonhaun tekstistä, luetun ymmärtämisen ja tulkinnan kuin luetun arvioinnin ja pohdinnankin. Lukutaidon ollessa pääarviointialue, kuten vuosina 2000 ja 2009, tuloksia tarkastellaan myös erikseen aspekteittain.

Matematiikan osaaminen

PISA-tutkimuksessa matematiikan osaamisella (mathematical literacy) tarkoitetaan oppilaiden kykyä eritellä, perustella ja viestiä ajatuksiaan tehokkaasti, kun he asettavat, muotoilevat, ratkovat ja tulkitsevat matemaattisia ongelmia erilaisissa tilanteissa. Lähestymistapa korostaa matemaattisen tiedon soveltamista yhteyksissä, jotka edellyttävät asioiden ymmärtämistä, pohtimista ja perustelemista. Tällöin tarvitaan tietenkin myös matematiikan perustietoja ja -taitoja, kuten faktatietoutta, terminologian tuntemista, käsitteiden hallintaa sekä laskutoimitusten ja ratkaisumenetelmien käyttötaitoja. Matematiikan osaaminen määritellään PISAssa seuraavasti (OECD 2003): Matematiikan osaaminen tarkoittaa yksilön kykyä havaita ja ymmärtää matematiikan merkitys ympäröivässä maailmassa, tehdä perusteltuja matemaattisia päätelmiä ja käyttää matematiikkaa nykyisten ja tulevien elämäntilanteidensa tarpeita vastaavasti, asioista välittävänä ja rakentavasti ajattelevana kansalaisena.

Matematiikan tehtävien laadintaa PISAssa on ohjannut kolme jäsentävää tekijää: matematiikan sisällöt, matematiikan prosessit sekä tilanteet, joihin tehtävät on sijoitettu. Osaamisen kannalta olennainen osatekijä on matemaattinen sisältöaines. Sisällöt määritellään neljän sisältökokonaisuuden avulla, jotka ovat määrällinen ajattelu, tila ja muoto, muutos ja yhteydet sekä epävarmuus. Matematiikan prosesseihin kuuluvat esimerkiksi matemaattisen kielen käyttö, suoritusmenetelmien käyttö, ajattelun taidot, ongelmanratkaisutaidot sekä apu- ja työvälineiden käyttö, ja niistä on muodostettu kolme laajempaa kategoriaa: tietäminen ja perusmenetelmien käyttö, tiedon yhdistäminen ja tulkinta sekä pohdinta, perustelu ja yleistäminen. Lisäksi koetehtävät on sijoitettu erityyppisiin käyttötilanteisiin, joita PISA määrittelee neljä: yksityinen, julkinen, ammatillinen ja tieteellinen.

Luonnontieteellinen osaaminen

Luonnontieteellistä osaamista (scientific literacy) pidetään PISAssa jokaiselta kansalaiselta vaadittavana keskeisenä elämisen taitona. Siinä korostetaan oppilaan omaa roolia aktiivisena luonnontieteellisen tiedon hankkijana ja viestijänä.

Luonnontieteellinen osaaminen määritellään oppilaan kykynä hyödyntää tieteellistä tuntemusta, määrittää kysymyksiä ja tehdä johtopäätöksiä todistusaineistoon perustuvien luonnollisen maailman sekä siihen liittyvien, ihmisen toiminnasta aiheutuvien muutosten ymmärtämiseksi ja näitä asioita koskevan päätöksenteon edistämiseksi.

Tällöin korostetaan myös sellaista tiedon suhteuttamista, jossa tehdään ero mielipiteiden ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvien väittämien välille. PISAssa pidetään tärkeänä nuorten kykyä hallita luonnontieteellisiä käsitteitä ja ilmiöitä todellisen elämän tilanteissa sekä mahdollisesti tulevaisuuden tarpeista nousevien tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Talousosaaminen

PISA-tutkimuksessa talousosaamisella tarkoitetaan jokapäiväisessä elämässä tarvittavaa tietoa ja ymmärrystä raha-asioista, taloudellista käsitteistä sekä riskeistä. Tiedon ohella talousosaamisen tärkeitä osatekijöitä ovat kognitiiviset taidot, motivaatio sekä itseluottamus. Tutkimuksessa arvioidaan nuorten kykyä soveltaa heidän talouteen ja raha-asioihin liittyvää ymmärrystään niin kotia, ystäviä ja perhettä, koulutusta ja työtä kuin yksilöiden ja yhteiskunnan välisiä yhteyksiäkin koskien. Tutkimuksen koetehtävät käsittelevät nuorten päivittäiseen elämään liittyviä raha-asioita, mutta myös tulevaisuuden haasteita kuten koulutusta ja työtä koskevia valintoja. Koetehtävien lisäksi talousosaamista arvioidaan taustatietoja kartoittavan taloustaitokyselyn avulla.

PISA-tutkimuksessa talousosaamista arvioidaan kolmesta eri näkökulmasta. Nämä ovat sisältö, prosessi ja konteksti. Sisältö muodostuu talousosaamisen kannalta olennaisesta tiedosta ja ymmärryksestä. Tutkimuksessa eroteltuja sisältöjä ovat raha, kaupankäynti ja tilitapahtumat, talouden suunnittelu ja varainhoito, riskin ja hyödyn välinen suhde sekä talouden yleispiirteet.

Lisäksi tutkimuksessa huomioidaan ei-kognitiivinen näkökulma eli motivaation ja itseluottamuksen merkitys talousosaamiselle. Talousosaamiseen liittyviksi ei-kognitiivisiksi tekijöiksi tutkimuksessa määritellään mahdollisuus päästä käsiksi tietoon ja mahdollisuus koulutukseen, mahdollisuus käyttää rahaa ja finanssituotteita, asenne ja itseluottamus talousasioita kohtaan sekä kulutus- ja säästämiskäyttäytyminen. Kaiken kaikkiaan PISA-tutkimuksessa tarkasteltava talousosaaminen muodostuu useasta eri osa-alueesta ja näkökulmasta. Niiden avulla rakennetaan kattavaa kuvaa siitä, millaiset tiedot ja taidot nuorilla on tehdä heitä itseään koskevia taloudellisia päätöksiä ja tulevaisuuden suunnitelmia.