Päättyneet hankkeet

Päivi Vuorinen-Lampila

Opiskelijavirrat ja hakuorientaatio ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa

Tutkimuksessa tarkasteltiin ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallista asemaa ja yhteiskunnallista relevanssia koulutuksen kysynnän näkökulmasta ja verrattuna yliopistosektoriin. Olennaista oli etenkin, millainen on ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallinen asema korkeakoululaitoksen osana ja niiden yhteiskunnallinen relevanssi. Lähtökohtana tälle tarkastelulle oli opiskelijaksi hakeutuvien nuorten orientaatio.

Aini-Kristiina Jäppinen

ENTREE (Collaborative enhancement of transitions in lifespan learning pathways by means of distributed pedagogical leadership)

Suomen Akatemian tutkimusprojekti (1.8.2009–31.7.2014) kohdistuu perusopetuksesta ammatilliseen ja sieltä työelämään tai jatko-opintoihin tapahtuvien siirtymien tukemiseen ja vahvistamiseen. Siirtymiä tutkitaan sekä kansallisissa että kansainvälisissä ympäristöissä jaetun pedagogisen johtamisen viitekehyksessä. Se tarkoittaa koko henkilöstön yhteisöllistä pedagogista toimintaa ja käytänteitä moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä, joka ottaa systemaattisesti ja pitkäkestoisesti vastuuta opiskelijoiden oppimisesta. Sujuvien opinpolkujen tutkimusta varten on kehitetty TenKeys® arviointimalli. Se sisältää kymmenen yhteisöllisyyden avainta ja tarjoaa pohjan monille konkreettisille toimenpiteille.
http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_HakKuvaus&CLICKED_ON=&HAKNRO1=130339&UILANG=fi

Lisätietoja:
Aini-Kristiina Jäppinen, sähköposti: aini-kristiina.jappinen@jyu.fi, puhelin: 040 550 2757

Marja-Leena Stenström

Marja-Leena Stenström

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen jälkeisestä koulutuksesta Pohjoismaissa

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen jälkeinen koulutus (post-secondary vocational education and training) on usein laiminlyöty koulutusmuoto, kun tutkitaan ammatillisen koulutuksen koulutusreittejä. Ne ovat kuitenkin tärkeitä, koska niillä on oma sosiaalinen funktionsa ja traditionsa koulutusjärjestelmässä ja lisäksi ne edustavat erityistä koulutuksen rakennetta. Tämän projektin tarkoituksena oli vastata kahteen kysymykseen: 1) Minkälaista toisen asteen jälkeistä koulutusta (ISCED tasot 4 ja 5B) esiintyy pohjoismaissa? 2) Minkälaiset mahdollisuudet on siirtyä toisen asteen jälkeisestä koulutuksesta korkeakoulutukseen? Projekti oli pohjoismaisen Leonardo da Vinci -projektin rahoittama 1.10.-31.12.2007.

Marja-Leena Stenström

Laadun varmistuksen kehittäminen käytäntöön orientoituneessa korkeakoulutuksessa

DEQU (Development of Elements for Quality Assurance within Practice-Oriented Higher Education) -projektin tarkoituksena oli kehittää laadun varmennuksen elementtejä valituissa avainprosesseissa. Suomessa avainprosessiksi valittiin ammattikorkeakoulun työharjoittelun työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektissa oli mukana Koulutuksen tutkimuslaitoksen ohella Turun ammattikorkeakoulu.

Marja-Leena Stenström

Laadun varmistus ja työssäoppimisen arviointi ammatillisessa koulutuksessa (QUAL-PRAXIS)

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen koordinoiman Quality Assurance and Practice-Oriented Assessment in Vocational Education and Training (QUAL-PRAXIS) -projektin tavoitteena on ollut selvittää ammatillisen koulutuksen käytännön osaamisen arviointimalleja ja suuntauksia Itävallassa, Saksassa, Irlannissa, Virossa ja Suomessa. Suomen osalta projektissa kartoitettiin ammattiosaamisen näyttöjen arviointia ja niiden hyviä käytäntöjä. Projektin yhtenä tehtävänä oli etsiä työssä oppimisen arvioinnin hyviä käytäntöjä. Työssä oppimisen hyvien käytäntöjen elementit voitiin jakaa kahteen erilaiseen kategoriaan: oppimista ja laadun varmistamista edistävät tekijöihin. Oppimisprosessiin liittyvät tekijät olivat käytännön osaamisen arviointi osana oppimisprosessia, johon kuuluvat oleellisina osina reflektio, itsearviointi ja palaute. Laadun varmistamiseen edistävistä tekijöistä saatiin tuloksiksi arvioinnin läpinäkyvyys, yhteisarviointi opettajan, työelämän edustajan ja opiskelijan kesken, arvioitsijoiden koulutus, menetelmien monipuolisuus ja mahdollisimman autenttinen konteksti, jossa työssä oppiminen tapahtuu.
http://www.peda.net/veraja/qualpraxis/

Marja-Leena Stenström, Kari Itkonen ja Pentti Nikkanen

Itsearviointijärjestelmä ja yritysten osaamisen kehittämisen vaikuttavuus (IAV)

Keski-Suomen maakunnassa on käynnissä useita projekteja, joissa toteutetaan erilaisia yritysten osaamisen kehittämiseen tähtääviä toimintamalleja oppivan alueen hengessä. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos toteuttaa yritysten osaamisen itsearviointia ja vaikuttavuutta koskevan tutkimus- ja kehittämishankkeen yhteistyössä Keski-Suomen liiton, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, JYKESin, Jyväskylän ammattikorkea-koulun ja Keski-Suomen kauppakamarin kanssa. Hanke on ESR-rahoitteinen ja sen hal-linnoinnista vastaa Keski-Suomen liitto.

Itsearviointijärjestelmä ja yritysten osaamisen kehittämisen vaikuttavuus (IAV) -projektin tarkoituksena on kehittää yrityksille itsearviointiin pohjautuva työkalu, jonka avulla ne voivat itsenäisesti arvioida ja suunnitella oman liiketoimintaosaamisensa kehittämistä ja johtamista sekä oppimisen resurssien ja olosuhteiden kehittämistarpeita liiketoiminnassaan. Sen lisäksi projektin tavoitteena on arvioida yritysten osaamisen kehittämistyön vaikuttavuutta yritysten ja alueen näkökulmasta

Marja-Leena Stenström, Päivi Tynjälä, Kaija Collin, Kari Itkonen, Mari Murtonen, Pentti Nikkanen, Maarit Virolainen ja Matti Vesa Volanen

Työn ja oppimisen yhteydet muutosvoimana

Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida työssä oppimisen malleja, strategioita ja prosesseja erilaisissa konteksteissa ja koulutusjärjestelmän eri tasoilla. Tutkimus on monitieteinen ja sisältää myös kansainvälisiä vertailuja. Keskeisenä kiinnostuksen kohteena on konnektiivisuuden ja transformaation periaatteiden tunnistaminen ja identifioiminen kolmella analyysitasolla: yksilöllisissä ja sosiaalisissa oppimisprosesseissa, organisationaalisissa oppimisprosesseissa ja koulutusjärjestelmän tasolla sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Projektin pääpaino on ammatillisessa koulutuksessa sekä työorganisaatioissa tapahtuvassa ammatillisessa kehittymisessä, mutta projekti kattaa myös muut koulutusjärjestelmän tasot. Tutkimuksessa yhdistyvät kasvatustieteelliset, sosiologiset, yhteiskunta-poliittiset ja taloustieteelliset näkökulmat.
http://www.peda.net/veraja/projekti/worklearn

Ilpo Kuronen

Toisen asteen ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä koskevassa laadullisessa tutkimuksessa selvitetään keskeyttämisuhan alla olevien ja opiskelunsa keskeyttäneiden opiskelijoiden kokemuksia keskeyttämisen taustalla olevista tekijöistä. Keskeyttämistä lähestytään nivelvaiheen siirtymäongelmana ja syrjäytymisriskinä, jännitteisenä koulusuhteena, prosessina peruskoulun päättövaiheesta ammatillisen koulutuksen ensimmäiseen lukuvuoteen ja yksilön kokemuksina opinpolkujen variaatioissa. Tutkimuksen rahoittaja on Alli Paasikiven säätiö.

Pentti Nikkanen

Yksilöllisen oppimisen muuntuminen yhteisölliseksi oppimiseksi

“Yksilöllisillä ajatusmalleilla on keskeinen rooli paitsi yksilön oppimisessa, niin myös organisationaalisessa oppimisessa” (Kim 1993). Tutkimusprojektin nimenä oli aluksi (1992–) ”Oppiva organisaatio”. Tutkimus keskittyi tällöin erilaisiin organisationaalisiin prosesseihin, joista keräämänsä tiedon avulla organisaation työyhteisö suunnitelmallisesti kehitti organisaatiota oppivaksi organisaatioksi.
Sittemmin projektissa ryhdyttiin tutkimaan, miten koulutuksen ja työelämän välisten yhteistyömuotojen kehittämisellä saataisiin aikaan työssäoppimisen strategioita, jotka helpottaisivat yksilöllisen oppimisen muuntumista organisationaaliseksi oppimiseksi. Erityisesti kiinnostuksen kohteena oli osoittaa ja tutkia niitä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä jatkuvaan työssäoppimiseen.

Projektista kirjoitettiin mm. seuraavia artikkeleita ja kirjoja:

Nikkanen, P. 1992. Kohti oppivaa ammattioppilaitosta. [Towards learning vocational institute]. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hämeenlinna. Tutkimuksia 9. Hämeenlinna: Nord-paino Oy

Nikkanen, P. & Lyytinen, H. K. 1996. Oppiva koulu ja itsearviointi.[Learning school and seif-assessment]. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos.

Nikkanen, P. 1996. Vocational institute as a learning organization – why bother. In: J. Enkenberg, M. Gustafsson, & M. Kuittinen (Eds.) Learning organization – from theory to practice. University of Joensuu. Research and Development Center for Information Technology in Education. Joensuu: Gummerus, 57–73.

Nikkanen, P. 2001. Effective and improving learning organization. In: E. Kimonen (Ed.) Curriculum Approaches. Readings and Activities for Educational Studies. University of Jyväskylä. Institute for Educational Research and Department of Teacher Education, 55–76. (ref.)

Nikkanen, P. & Lyytinen, H. K. 2005. Õppiv kool ja enesehindamine. [Learning school and self-assessment]. Töövahendeid haridusasutuse arendamiseks. XXI sajandi kool. Haridus- ja Teadusministerium: El Paradiso.

Jouko Kantola ja Pentti Nikkanen

TEKOKE. Teknologiakasvatuksen/teknisen työn opetussuunnitelman kehittämisprojekti 2005–2006 Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa

TEKOKE-projekti eli Teknologiakasvatuksen ja teknisen työn opetussuunnitelman kehittämisprojekti on Jyväskylän yliopiston kolmikantahanke, jossa mukana ovat opettajankoulutuslaitos ja siihen kuuluva normaalikoulu sekä Koulutuksen tutkimuslaitos. Projektin alustava suunnittelutyö alkoi vuoden 2004 aikana, ja varsinaisesti käynnistyi 2005 alussa. Projektiin osallistuvat henkilöt toimivat tässä tutkimuksessa oman toimensa ohessa. Uusi peruskoulun opetussuunnitelman perusteet valmistui joulukuussa 2004. Opetussuunnitelman edelleen kehittämiseen käynnistetään tutkimus syksyllä 2005. Tutkimuksen suunnittelu tehdään kolmen osallistuvan organisaation säännöllisesti kuukausittain tapahtuvissa koontipalavereissa. TEKOKE-projekti tutkii ja kehittää oppimisympäristöjä, jossa käsityön opetussisältöjä voidaan kehittää teknologiapainotteisempaan suuntaan. Tavoitteena on saada aineen opiskelu monipuolisemmaksi ja kiinnostavammaksi.

Pentti Nikkanen

CCC / Frontex: Euroopan Unionin jäsenvaltioiden rajavartijoiden koulutuksen yleinen ydinopetussuunnitelma (CCC)

Yhteisen yleisen ydinopetussuunnitelman päivitysprojekti Euroopan Unionin rajavartijoiden koulutusta varten alkoi vuoden 2005 lopulla. Projektin vaihe 2 oli valmis vuonna 2007. CCC oli valmis euroopanlaajuiseen käyttöön. Vuoden 2008 aikana projekti valmistautuu CCC:n implementointiin eli käyttöönottoon EU:n jäsenvaltioissa sekä mittausjärjestelmän ja mittavälineiden suunnitteluun ja laadintaan kokeilu- ja seurantatutkimusta varten. Projekti on osa rajavartijoiden koulutuksen euroopanlaajuista opetussuunnitelman kehittämistyötä, joka on Euroopan Unionin rajavartioinnin viraston (Frontex Agency) organisoimaa ja johtamaa sekä tehty yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden ja muutaman ns. Schengen-maan (SAC), EU virastojen sekä Jyväskylän ja Bolognan yliopistojen kanssa.

Pentti Nikkanen

CMC / Frontex: Euroopan Unionin jäsenvaltioiden rajavartijoiden keskijohdon koulutuksen yleinen ydinopetussuunnitelma (CMC)

Euroopan Unionin jäsenvaltioiden rajavartioinnin viraston koulutusyksikkö (Frontex Agency / Training Unit) järjesti vuonna 2007 neljä keskijohdon (MLO) koulutuskurssia, joista jokainen kesti yhden kuukauden ja joiden jokainen viikko toteutettiin valituissa eri maissa. Vuonna 2008 järjestetään kuusi koulutuskurssia. Projekti kerää niiden opiskelijoilta (15 opiskelijaa per kurssi) palautetta voidakseen arvioida kursseja esimerkiksi pedagogisesta ja sisällöllisestä näkökulmasta. Näin ollen kaikkien näiden kurssien avulla tähdätään Euroopan Unionin rajavartijoiden keskijohdon koulutuksen yleisen ydinopetussuunnitelman kehittämiseen Kööpenhaminan julistuksen ja Bologna prosessin mukaisesti.

Marja-Leena Stenström ja Päivi Tynjälä

Korkeakoulutuksesta työelämään

Tutkimusprojektin tarkoituksena on tutkia yliopistoista ja ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneiden työelämään sijoittumista sekä kokemuksia koulutuksen antamista työelämävalmiuksista. Lisäksi tarkastellaan ammattitaidon kehittämistä työelämässä. Tutkimusaineistoja on kerätty kolmesta eri yliopistosta neljältä eri alalta valmistuneilta (opettajankoulutus, kasvatustiede, tietojenkäsittely, farmasia) sekä 23 ammattikorkeakouluista kolmelta eri alalta valmistuneilta (kauppa ja hallinto, sosiaali- ja terveys, tekniikka ja liikenne).

Päivi Tynjälä, Pentti Nikkanen ja Matti Vesa Volanen

Koulutusorganisaatiot ja oppiva alue

Tutkimuksen tavoitteena on analysoida korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen roolia oppivan alueen kehittämisessä erityisesti Keski-Suomessa. Tarkoitus on tehdä myös eurooppalaisia vertailuja oppivan alueen kehittämisessä.

Päivi Tynjälä ja Anne Virtanen

Työssäoppiminen ammatillisessa koulutuksessa

Tutkimuksessa analysoidaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen organisoimista koulutuksen järjestäjien, opettajien, työelämän ja työpaikkaohjaajien sekä opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuksen aineistot on kerätty kyselylomakkein ja haastatteluin Helsingin kaupungin kolmesta ammatillisesta oppilaitoksesta sekä Keski-Suomen alueen kolmen koulutuksen järjestäjän oppilaitoksista.

Päivi Tynjälä, Pentti Nikkanen, Anne Virtanen ja Matti Vesa Volanen

Taitava Keski-Suomi -tutkimus

Taitava Keski-Suomi -hankekokonaisuus muodostuu joukosta kehittämishankkeita, joita yhdistää pyrkimys ammatillisen koulutuksen laadun ja arvostuksen kohottamiseen sekä työelämäyhteistyön kehittämiseen. Vuonna 2004–2005 toteutettiin tätä kehittämistyötä koskeva arviointitutkimus, joka kohdistui kolmeen kehittämistyön keskeiseen teemaan: 1) työssäoppimiseen, 2) oppilaitosten ja työelämän verkostoitumiseen ja 3) työyhteisöjen oppimiseen. Tutkimustulokset on julkaistu kaksiosaisessa raportissa:

Tynjälä, P., Virtanen, A. & Valkonen, S. 2005. Työssäoppiminen Keski-Suomessa. Taitava Keski-Suomi -tutkimus. Osa I. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 23.
http://ktl.jyu.fi/ktl/ajankohtaista/julkaisut/2005/g023

Tynjälä, P., Nikkanen, P., Volanen, M.V. & Valkonen, S. 2005. Työelämäyhteistyö ammatillisessa koulutuksessa ja työyhteisöjen oppiminen. Taitava Keski-Suomi -tutkimus. Osa II. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 24.
http://ktl.jyu.fi/ktl/ajankohtaista/julkaisut/2005/g024

Ulla Maija Valleala

Yhteinen ymmärtäminen koulutuksessa ja työssä – kontekstin merkitys ymmärtämisessä opiskelijaryhmän ja työtiimin keskusteluissa

Tutkimuksessa tarkastellaan yhteistä ymmärtämistä vuorovaikutustilanteeseen sidoksissa olevana yhteisenä kielellisenä toimintana. Tavoitteena on selvittää, millä tavalla keskustelijat tulkitsevat tilannekontekstiaan ja ottavat sen yhteisen ymmärtämisensä resurssiksi. Näin pyritään tuomaan esille niitä koulutuksessa ja työssä tapahtuvia mikrotason vuorovaikutusprosesseja, joissa yhteinen tieto ja ymmärrys syntyvät. Tutkimuksessa analysoidaan ja vertaillaan keskustelunanalyysia soveltaen kahden avoimen yliopiston opiskelijaryhmän ja neljän kunnallisen nuorisonohjaajatiimin keskusteluja.

Maarit Virolainen

Ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyö

Tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyön erilaisia toteutusmalleja sekä kehittää indikaattoreita, joiden avulla työelämäyhteistyötä voidaan arvioida. Tutkimusaineisto koostuu työelämäyhteistyöstä vastaavien henkilöiden haastatteluista kolmella alalla. Projektin toisessa vaiheessa tullaan keräämään vuonna 2004 valmistuvilta opiskelijoilta kyselyaineisto työelämäyhteistyön kokemuksista.

Päivi Vuorinen-Lampila

Opiskelijavirrat ja hakuorientaatio ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa

Tutkimuksessa selvitetään korkeakoulutukseen hakevien koulutusvalintaa ja niitä tekijöitä, joiden pohjalta hakijat valitsevat yliopiston ja ammatillisen korkeakoulutuksen kesken tai joiden perusteella he ohjautuvat korkeakoulutuksen eri väylille. Erityisesti tarkastellaan sitä, onko ammattikorkeakouluun ja yliopistoon hakeutuvilla erilainen orientaatio (käytännöllinen vs. teoreettinen). Tutkimuksen aineisto on kerätty lomakekyselyllä vuonna 2001 korkeakoulutukseen hakeneilta. Samojen hakijoiden koulutukseen sijoittumisen pysyvyyttä ja etenemistä selvitettiin seurantakyselyllä syksyllä 2003.

Jari Rantamäki

ESR/Toimintalinja 3/Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. Ohjelma 3 A: Ohjauksen tutkimus ja arviointi

Kyseessä on tutkimuksen esiselvitys, jossa tavoitteena on hankkia tutkimukseen perustuvaa tietoa käytössä olevista ohjaus- ja neuvontapalvelujen laatu- ja arviointikriteereistä Suomessa (kaikki koulutusasteet ja työvoimaohjaus) ja EU -alueella (lähinnä työvoimaohjaus). Lisäksi ilmiötä tarkastellaan yhteiskunnallisella tasolla ja esitetään argumentteja siitä, miten ohjaus- ja neuvontapalvelut tukevat työ- ja elinkeinoelämän toimivuutta.

Sakari Saukkonen ja Kirsi Syynimaa

Tutkinto valmiiksi ja töihin

Projektin tehtävänä on tukea ESR-rahoitteisia korkeakoulujen kehittämiseen tähtääviä hankkeita vuosina 2008–2012. Projektissa kootaan meneillään olvien hankkeiden lupaavia käytäntöjä, sekä kehittämis- ja tutkimustyön tuloksia. Kerättyä tietoa jäsennetään ja levitetään tukemaan hankekokonaisuuden toimintaa ja toiminnan pitkäjänteistä vaikuttavuutta. Tutkinto valmiiksi ja töihin on verkossa osoitteessa http://www.peda.net/veraja/tuvako.

Aini-Kristiina Jäppinen

Ammatillisen peruskoulutuksen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartti) seurantaselvitys: Onnistujia opinpolun siirtymissä – kokeilun vaikuttavuus

Opetusministeriö antoi vuonna 2006 kokeiluluvan runsaalle 50 koulutuksen järjestäjälle ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen (ammattistartti). Ammattistartin tarkoituksena on auttaa peruskoulun päättäneitä ja opiskeluvalinnoissaan epävarmoja nuoria löytämään itselleen sopiva koulutusväylä selkiinnyttämällä opintoja, lisäämällä oppimisvalmiuksia ja auttamalla nuoria aloittamaan jatko-opinnot. Opetushallitus halusi selvittää kokeilun vaikuttavuutta sen vakinaistamiseksi ja opetussuunnitelman perusteiden laatimiseksi. Seurantaselvitys toteutettiin 2007–2009 Jyväskylän ammattioppilaitoksen koordinoidessa projektia. Kokeilu päättyi 2010, jolloin ammattistartti vakinaistettiin.
Loppuraportti: http://www.oph.fi/julkaisut/2010/onnistujia_opinpolun_siirtymissa

Aini-Kristiina Jäppinen

Kiinni ammattiin – Ote opintoihin. Keskeyttämisen vähentäminen ammatillisessa peruskoulutuksessa

Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta opintojen keskeyttämisen ehkäisy on edelleen haaste koulutuksen järjestäjille ja koko koulutuspolitiikalle. Keskeyttämisen alentaminen edellyttää hyväksi todettujen toimenpiteiden jakamista ja levittämistä ja uusia toimintamalleja. Tämän takia opetusministeriö halusi selvittää keskeyttämisen vähentämisessä hyvin menestyneiden 14 ammatillisen koulutuksen järjestäjän konkreettisia toimenpiteitä. Tavoitteena oli löytää opintojen keskeyttämistä parhaiten ehkäiseviä tekijöitä ja hyviä käytäntöjä, jotka olisivat koko ammatillisen koulutuksen kentän hyödynnettävissä. Selvitys toteutettiin 2006-2007. Siitä on valmistunut loppuraportti, joka löytyy verkkoversiona opetusministeriön sivuilta osoitteesta http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/opm27.pdf?lang=fi