Hankkeen tausta
Hankkeen tausta ja tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tutkia sellaisia yliopistokoulutuksen muotoja, joissa akateemisiin perus- ja jatkotutkinto-opintoihin kytketään yleisten työelämävalmiuksien oppimista. Kansainvälisen asiantuntijuuden tutkimuksen sekä aikuisen ajattelun ja älykkyyden tutkimuksen pohjalta asiantuntijuuden voidaan katsoa koostuvan kolmesta keskeisestä elementistä:
- käsitteellisestä tai teoreettisesta tiedosta,
- käytännöllisestä ja kokemuksellisesta tiedosta sekä
- itsesäätelytiedoista ja -taidoista.
Tutkimus on osoittanut, että korkeatasoisessa asiantuntijuudessa nämä elementit eivät ole toisistaan irrallisia vaan syvästi integroituneita, minkä vuoksi korkeakoulutuksessakin tulisi pyrkiä niiden yhdistämiseen.1) Perinteisissä koulutusmalleissa nämä tiedon lajit ovat kuitenkin olleet toisistaan erillisiä: teoriatietoa on opetettu omilla kursseillaan ja käytännöllistä tietoa on saatu lähinnä harjoittelujen kautta, joilla ei yleensä ole ollut kytkentää teoriakurssien kanssa. Itsesäätelytaitojen kehittämiseen ei perinteisissä koulutusmuodoissa ole kiinnitetty juuri lainkaan huomiota. Perinteiset koulutuskäytännöt eivät siis näytä olevan asiantuntijuuden kehittymisen kannalta optimaalisia. Tähän liittyy myös kysymys yleisistä työelämätaidoista.
Työelämän nopean muutoksen vuoksi on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että koulutuksessa on tuotettava alakohtaisen osaamisen lisäksi monenlaisia yleisiä taitoja, joita ovat esim. sosiaaliset taidot, viestintätaidot, tiedon hankinnan taidot, kriittisen ajattelun taidot ja jatkuvan oppimisen taidot.2) Tohtorikoulutuksen puolella näitä ovat esim. ongelmanratkaisutaidot, johtamisen, liiketoiminnan, ohjaamisen ja konsultoinnin taidot. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että korkeakoulutuksesta valmistuneet kokevat yleensä suuria puutteita työelämätaidoissa.3)
Tutkimustuloksia
Kun eräässä tutkimuksessa kysyttiin, missä 2-10 vuotta työelämässä olleet yliopistosta valmistuneet maisterit olivat oppineet tärkeimmät työssä tarvitsemansa taidot, yli 60 % vastaajista vastasi oppineensa näitä taitoja ensi sijassa työelämässä ja vain 14 % koki oppineensa niitä yliopistokoulutuksessaan.4)Toisaalta on osoitettu, että kun yliopistopedagogiikkaa kehitetään siten, että työelämätaitojen kehittämistä integroidaan alakohtaisten sisältöjen oppimiseen, oppimistulokset laajenevat käsittämään akateemisen tiedon lisäksi myös monenlaisia työelämätaitoja. Esimerkiksi työelämäprojektikursseilla opiskelijat kokevat oppineensa oman alan sisältöjen lisäksi esimerkiksi kommunikaatiotaitoja, sosiaalisia taitoja ja projektinhallinnan taitoja, minkä lisäksi myös opiskelijoiden ammatillinen identiteetti ja urasuunnitelmat selkiytyvät.5) Vastaavanlaisia tuloksia on saatu myös farmasia-alan koulutuksesta, jossa työharjoittelua uudistettiin tuomalla se opintojen alkuvaiheeseen ja kytkemällä se muihin opintoihin.6) Myös sellaiset kurssit, joilla opiskelijat eivät suoranaisesti ole työelämässä, mutta joilla työskentelytavat simuloivat työelämän käytäntöjä ja joilla käsitellään autenttisia ongelmia, ovat edistäneet yleisten työelämätaitojen kehittymistä.7)
VIITTEET
(1) Koulutuksen ja työelämän yhteys
Eraut, M. 2004. Transfer of knowledge between education and workplace settings. Teoksessa H. Rainbird, A. Fuller & A. Munro (toim.) Workplace learning in context. London: Routledge, 201-221.
Griffiths, T. & Guile, D. 2004. A connective model of learning: The implications for work process knowledge. European Educational Research Journal 2 (1), 56–73.
Guile, D. & Griffiths, T. 2001. Learning through work experience. Journal of Education and Work 14 (1), 113-131.
Le Maistre, C. & Paré, A. 2006. A typology of knowledge demonstrated by beginning professionals. Teoksessa P. Tynjälä, J. Välimaa & G. Boulton-Lewis (toim.) Higher education and work: Collaborations, confrontations and challenges. Amsterdam: Elsevier, 103-113.
Tynjälä, P. 2007. Connectivity and transformation in work-related learning: Theoretical foundations. Teoksessa M-L. Stenström & P. Tynjälä (toim.) Towards integration of work and learning: Strategies for connectivity and transformation. (Accepted for publication by Springer)
Tynjälä, P., Slotte, V., Nieminen, J., Lonka, K. & Olkinuora, E. 2006. From university to working life: Graduates' workplace skills in practice. Teoksessa P. Tynjälä, J. Välimaa & G. Boulton-Lewis (toim.) Higher education and working life: Collaborations, confrontations and challenges. Amsterdam: Elsevier, 73-88.
Tynjälä, P., Välimaa, J. & Sarja, A. 2003. Pedagogical perspectives into the relationship between higher education and working life. Higher Education 46, 147-166.
(2) Kriittisen ajattelun taidot ja oppiminen
Hoare, C. 2006 Handbook of adult development and learning. New York: Oxford University Press.
Kallio, E. & Liitos, H.M. 2008. Tarvitaanko postformaalin ajattelun käsitettä? Psykologia, 2, 108-121.
Sternberg, R.J. 2004. Wisdom and giftedness. Teoksessa L.V. Shavinina, E.S. Sprott & M. Ferrari (toim.) Beyond knowledge: extracognitive aspects of developing high ability. Mahwah, NJ: Erlbaum, 169-186.
Sternberg, R. J. 2007. What is the purpose of a college education? Pääpuhe AERA (Annual Meeting of the American Educational Research Association) -kongressissa 9.-13.4.2007. Yhdysvallat, Chicago.
(3)
Barnett, R. 2005. Recapturing the universal in university. Educational Philosophy and Theory 37 (6), 785-797.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2007. Tulevaisuusluotain. Verkostoitumisesta voimaa osaamiseen. Loppuraportti. Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
OPM koulutus ja tutkimus 2007-2012. Luonnos. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/KESU2007X2012_luonnos.pdf
Stenström, M.-L. 2006. Polytechnic graduates working life skills and expertise. Teoksessa P. Tynjälä, J. Välimaa & G. Boulton-Lewis (toim.) Higher education and working life: Collaborations, confrontations and challenges. Amsterdam: Elsevier, 89-102.
Tynjälä, P., Slotte, V., Nieminen, J., Lonka, K. & Olkinuora, E. 2006. From university to working life: Graduates' workplace skills in practice. Teoksessa P. Tynjälä, J. Välimaa & G. Boulton-Lewis (toim.) Higher education and working life: Collaborations, confrontations and challenges. Amsterdam: Elsevier, 73-88.
(3)
Tynjälä, P., Slotte, V., Nieminen, J., Lonka, K. & Olkinuora, E. 2004. Yliopistosta valmistuneet työelämässä. Teoksessa P. Tynjälä, J. Välimaa & M. Murtonen (toim.) Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä. Pedagogisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. Jyväskylä: PS-kustannus, 91-107.
Stenström, M.-L. 2006. Polytechnic graduates working life skills and expertise. Teoksessa P. Tynjälä, J. Välimaa & G. Boulton-Lewis (toim.) Higher education and working life: Collaborations, confrontations and challenges. Amsterdam: Elsevier, 89-102.
(4)
Tynjälä, P., Slotte, V., Nieminen, J., Lonka, K. & Olkinuora, E. 2004. Yliopistosta valmistuneet työelämässä. Teoksessa P. Tynjälä, J. Välimaa & M. Murtonen (toim.) Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä. Pedagogisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. Jyväskylä: PS-kustannus, 91-107.
(5)
Helle, L. & Tynjälä, P. 2007. Outocomes of project-based studies and student self-regulation of learning. Teoksessa P.B. Richards (toim.) Global isssues in higher education. New York: Nova Science Publishers, 215-235.
(6) Asiantuntijatieto
Katajavuori, N. 2005. Vangittu tieto vapaaksi – Asiantuntijuus ja sen kehittyminen farmasiassa. Dissetationes bioscientiarum molecularium Universitatis Helsiengsis in Viikki 3/2005. Helsingin yliopisto. Farmasian tiedekunta.
Tynjälä, P. 2001. Writing, learning and the development of expertise in higher education. Teoksessa P. Tynjälä, L. Mason & K. Lonka (toim.) Writing as a learning tool. Integrating theory and practice. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers, 37-56.
(7) Ongelmalähtöinen oppiminen
Lonka, K. & Paganus, N. 2004. Ongelmalähtöinen oppiminen työelämään valmentajana. Teoksessa P. Tynjälä, J. Välimaa & M. Murtonen (toim.) Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä. Pedagogisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. Jyväskylä: PS-kustannus, 237-254.
